Tiedote 10.2.2026, TYNK

Toimiva kiertotalous edellyttää vahvaa tuottajavastuuta myös uudessa kiertotalouslaissa. Kun yritykset vastaavat tuotteidensa jätehuollon kustannuksista ja niille turvataan oikeus materiaalien hallintaan elinkaarensa lopussa, syntyy kannustin vähentää tuotteista syntyvää jätettä ja kehittää paremmin kierrätettäviä tuotteita.

Ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä uudesta kiertotalouslaista, joka korvaisi nykyisen jätelain. Työryhmässä mukana ollut Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta (TYNK) pitää jätelain kokonaisuudistusta tarpeellisena ja perusteltuna.

Jätehuollon tuottajavastuu on keskeinen keino jätteen synnyn ehkäisemisessä sekä uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämisessä. Käytännössä yritykset hoitavat tuottajavastuunsa liittymällä tuottajayhteisöihin, jotka järjestävät jätteiden keräyksen, kierrätyksen ja raportoinnin viranomaisille yritysten puolesta.

”Lakisääteisen tuottajavastuun ansiosta suomalaiset kuluttajat voivat ilmaiseksi lajitella käytöstä poistetut tuotteet yritysten kustantamaan laajaan keräysverkostoon. Tuottajavastuujärjestelmien kautta kulkee vuodessa yli kaksi miljoonaa tonnia jätettä kiertäen takaisin käyttöön”, kertoo neuvottelukunnan puheenjohtaja Juha Kenraali.

Tuoreessa kiertotalouslakityöryhmän mietinnössä on hienoa, että niin sanottu tuottajan ensisijainen oikeus säilyy jatkossakin keskeisenä osana jätehuollon kokonaisuutta. TYNK korostaa, että toimiva tuottajavastuu edellyttää vastuiden ja oikeuksien säilyttämistä tasapainossa.

”Yhtälö toimii vain, jos tuottajayhteisöillä on oikeus koordinoida jätehuollon järjestäminen tuottajavastuun alaisten tuotteiden elinkaaren lopussa riippumatta siitä, onko jätteillä rahallista arvoa vai ei”, Kenraali sanoo.

Osassa jätejakeita, kuten ajoneuvoissa, akuissa ja sähkö- ja elektroniikkaromussa, on markkina-arvoa. Nykyjärjestelmässä näistä saatavia tuloja voidaan käyttää keräys- ja kierrätysjärjestelmien rahoittamiseen. Ilman ensisijaista oikeutta arvokkaimmat materiaalit ohjautuisivat järjestelmän ulkopuolelle. Ne ruokkivat harmaata taloutta ja houkuttelevat toimijoita, jotka eivät osallistu tuottajavastuujärjestelmien kustannuksiin eivätkä raportoi toimintaansa viranomaisille.

”Olisi varsin erikoista ja epäreilua, että tuottajavastuulliset suomalaiset yritykset maksavat maanlaajuisen keräysverkoston ja kierrätysjärjestelmän, jos joku muu poimii jätekuormasta arvokkaimmat materiaalit välistä”, Kenraali toteaa ja painottaa, että tämä on tärkeä kysymys myös kuluttajan kannalta.

”Viime kädessä kierrätyksen kustannukset tulevat kuluttajien maksettavaksi tuotteiden hinnoissa. Kustannustehokas kierrätysjärjestelmä on siis meidän jokaisen etu, eikä sitä ole järkeä lähteä rikkomaan tulevaisuudessakaan.”

TYNK katsoo myös, että uuteen kiertotalouslakiin on kirjattava viranomaisille nykyistä tehokkaammat keinot puuttua vapaamatkustamiseen. Esimerkiksi eri viranomaisten tiedonvaihtoa pitäisi vahvistaa, ja velvoitteensa laiminlyövät, laittomasti toimivat yritykset, tulisi sulkea julkisten hankintojen ja tukien ulkopuolelle.

”Rajat ylittävä etäkauppa ja puutteellinen valvonta mahdollistavat kilpailua vääristävän ja tuottajavastuuta heikentävän vapaamatkustamisen. Sen tehokas ehkäiseminen on keskeinen edellytys toimivalle tuottajavastuulle”, Kenraali korostaa.